Kihnun Roosin aitalla

Käsityömatkan Kihnuun suunnitteli ensimmäisellä Haapsalun huivimatkalla ollut pieni porukka  kotimatkan aikana laivalla. Silloin saimme Kihnulla käyneeltä  matkaseuralaiseltamme kuulla  mummojen käsityökirstuista. Kun matka sitten toteutui, niin Airi Lautakari, matkamme järjestäjä,  mahdollisti meille tuollaiseen kirstuun kurkistamisen kuuluisan Kihnun Roosin, käsityömestarin, aitalla.

roosintalo.jpg

Rosin aitta on tämän talon pihalla  sireenipensaitten varjossa , melkeinpä puolittain maan sisällä ja sisälsi valtavan määrän käsityöaarteita. Kun kysyimme Roosilta, miten käsityöt säästyvät koilta ja hiiriltä, niin hän vastasi kaikkien olevan hyvässä turvassa kirstussa ja tynnyreissä. Roosi ei ole elämänsä aikana myynyt mitään käsitöistään, vaan hän on säilyttänyt kaikki tekemänsä työt, jotta mallit säilyisivät.

roosijaairi.jpg

Roosi ja Airi ovat tässä aitan edustalla jo hyvään tunnelmaan päässeinä esittelyn edetessä. Minulla on Roosin lupa kuvien julkaisemiseen.

sukka.jpg

Ensimmäiseksi pääsimme tutustumaan hänen neulomiinsa sukkiin, olimmehan sukkakursilla! Samalla kuulimme, että Roosi oli neulonut 44  sukat lahjoittaakseen ne sulhasensa suvun naisille häissään. Muistakin kihnulaisista pulmaperinteistä (= hääperinteistä) saimme kuulla ja toiset niistä olivat suorastaan uskomattomia.

tanu.jpg

Morsian käytti tälläistä tanua. Näitä oli aitassa useampi kappale, joten Roosi oli valmistanut sellaisen itsensä lisäksi myös muille morsiamille ja varmaan muuhunkin käyttöön. Tanun käyttö on hänen mukaansa vähentynyt ja sitä on vain enää häissä.

pusero.jpg

Morsiamen pusero on näin korea vaate.

hameita.jpg

Kihnulaisen naisen tunnusmerkistä, raidallisesta hameesta saimme myös perusteellisen selvityksen. Naisen elämäntilanne näkyy hameen raidoituksesta. Nuoret käyttävät punaista hametta, väri muuttuu iän myötä ja surun kohdattua punainen väri häviää kokonaan. Värit kirkastuvat ajan myötä uudelleen ja punaistakin alkaa pilkahtaa. Hame on vielä tänä päivänä ainakin vanhemmalla väellä päällä arkiaskareissakin, samoin sukat.

nauha.jpg

Kuva tästä nauhasta minun on vielä lisättävä tänne väliin jälkikäteen, sillä siinä on aivan samanlaiset tupsut päissä, kun Käkisalmen kansallispuvun pirtanauhassa, jota pidetään päässä.  En tarkkaan kuullut minkä merkityksen Roosi noille tupsuille antoi, mutta oman kansallispukuni tupsuilla on karkoitettu pahoja henkiä.

huivi1.jpg

Naineen naisen asuun kuulu värikäs essu, mutta kaikki naiset käyttävät huivia. Roosia harmitti, kun nykyisin ei enää valmisteta hyviä huiveja ja hän esitteli meille mieleisensä huivin vuosien takaa. Huivit ovat tehdastekoisia, samoin essu kankaat.

peittojapeittoja.jpg

Peittokankaita oli aitassa valtavat määrät. Peitot kudottiin kapeahkona kankaana, sellaisena hamekankaan levyisenä ja keskeltä ommeltiin saumalla yhteen.

turkki.jpg

Talvella saarella on kylmä. Ennen vanhaan suojauduttiin tällaisellä turkilla,

takki.jpg

jonka päälle vedettiin villainen vaate.

Nyt sitten kolmen kuvan kurkistus Roosin aittaan esittelyn päätyttyä. Hänelle jäi paljon työtä laittaessaan käyntimme jälkeen taas kaikki paikoilleen kirstuihin ja tynnyreihin.

sukkakasa.jpg

aitta11.jpg

aitta2.jpg

Nyt tuli kuvia paljon, mutta en osannut laittaa vähempääkään, kun tuo aitta oli niin uskomaton paikka.

Roosin elämästä kertoo  tänä vuonna ilmestynyt Ärmä Roosi Elumõnu– kirja. Kirjassa on paljon hänen käsitöitään ja kirjotamallejaan, mutta myös noiden mallien symbolien selvityksiä. Kihnun murteella kirjoitettua kirjaa on vaikea lukea vaikka auttavasti viroa osaisikin, mutta malleista saa hyvin selvän kuvien perusteella. Noiden vuosisataisten symbolien merkitys avaisi varmasti myös  selvyyttä meidän kansanperinteemme kuvioiden merkityksiin, ja siksi toivon hartaasti että tuo kirja suomennettaisiin.

3 vastausta artikkeliin ”Kihnun Roosin aitalla

  1. Mielenkiintoinen reissu teillä on ollut. Itsekin kesällä Virossa käydessäni katselin tuota kirjaa, ja meinasin sen ostaakin, vaikka kieltä en osaa ollenkaan. Enkä tiennyt, että se on vielä Kihnun murteella kirjoitettu.

  2. Kihnun käsityömatkan kohokohta oli tosiaan Roosin aitalla käynti. Hän selitti hameiden, paitojen ja päähineiden kautta naisen elämää saarella. Kiitos Roosi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *