Tosi tarina pellavalangasta

Näin Viron matkaa odotellessa on kiva kertoa tämä syksyinen lankaseikkailumme.  Meillähän on ollut virosta ostetusta kolmikertaisesta pellavalangasta loimi, joka on toiminut kuin unelma. Suit sait siihen on kutonut kaita-, laude- tai pyyheliinaa, joten se tietysti loppui. Ei hätää, onhan loimilankaa vielä kahdella kerällä. Edellistä lointa oli vain 30 metriä, joten ei ihme että kävi vähiin, tuumi viimeinen kutoja ja päätti heti pikaa luoda uuden loimen ja 40 metriä. Mutta mitä ihmettä, langan päät tulivatkin nopean luojan käteen, ja 48 lankaa jäi puuttumaan.

Kuvassa keskeneräinen loimi seisoo luomapuillamme.

Mitäs nyt? Yhteistuumin päätimme ottaa yhteyttä Võrun kanpungissa olevaan pellavatehtaaseen, ja kohteliaasti kysyimme, joskos meille lähetettäisiin loimilankaa postitse. Toinen mahdollisuus tietysti oli saada sitä Martin markkinoilta, mutta loimi seisoi luomapuissamme. Ei tullut vastausta. Vajaa viikko meni ja asia alkoi hermostuttaa, joten toinen sähköposti Võruun, missä tiedustelimme, että onko vastaamattomuuden syynä se, ettei meidän ole mahdollista saada lankaa. Nyt tulikin vastaus tunnin sisään, jos antaisimme puhelinnumeron, niin saisimme langan suoraan Mikkeliin seuraavana maanantaina, ja muuten voisimme ostaa tuon tehtaan tuotteita Martin markkinoilta. Oh hoh, puhelin numero lähti kauniin kiitoksen kera. Nytkään ei tullut sähköpostiin kuittausta, mutta maanantaina puolen päivän aikaan puhelin soin ja epäselvällä suomen kielellä pyydettiin tulemaan tietylle huoltoasemalla puolen toista tunnin kuluttua. Huoltoaseman pihassa sitten odoteltiin pieni hetki, kunnes virolaisella rekisterinumerolla varustettu pakettiauto saapui ja ystävällinen mies toi nelisen kiloa neljällä kartiolla tuota ihanaa loimilankaa, ja se maksoi saman verran, kuin jos olisimme  käyneet sen Võrun kaupungista ostamassa. Tasarahahan me annettiin, joten nuori mies pääsi  hyville pullakahveille, Kuopioon oli matkalla.

Luomapuut pääsivät kiivaaseen loppurutistukseen ja

Pian letti kiilteli kangaspuiden penkillä, ja nyt se on jo kudontavalmiina puissa.

Suur tanu VestraEX !

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *