Tölkin ”knipsuja”

Ompa siitä aikaa kun olen viimeeksi kirjoitellut. Käsitöitä olen tehnyt koko ajan kahvipussikasseja, knipsutöitä, poppanoita, shaaleja, pyyhkeitä, mattoja, saippuoita, jne. ja nyt syksyn tullen villasukkia sekä uudessa huushollissa maalaus hommia.

Tämä knipsujen virkkaus sitten on hauskaa puuhaa jos vain aika riittäisi, kun olen vasta muuttanut, tavaroille pitää löytyä paikat  ja töissäkin pitää käydä.

Kerääminen on ihan ok, pesu hoituu helposti, MUTTA se knipsujen käsittely …

Se on hidasta, tarkkaa ja käsiä kuluttavaa puuhaa. Jotta virkkuu lanka ei rispaantuisi on oltava erityisen tarkka kaikkien pikki särmien poistamisessa. Kun sen jaksaa tehdä kunnolla on lopputulos sen vaivan arvoinen. Unikkeja, ihania pusseja ja laukkuja suntyy. Malleja sekä käyttötarkoituksia on monia.

Tässä muutama kuva tällähetkellä valmiina olevista töistä.

Pari uutta on tekeillä… toivottavasti valmistuvat joulumyyjäisiin.

Etiopia-nuttuja

Laitoin isoäidinneliöt huilille ja tein vuorostaan vauvoille nuttuja. Ensimmäiset sinisävyiset nutut vein keräyspisteeseen enkä muistanut niitä kuvata, mutta Leena oli nopea, joten akkojen pääsivuilla nekin löytyy.

Tässä eräitä hyviä kirppis löytöjä. Eli siis löysin siistin neuleen, purin sen, vyyhtesin, pesin, kerin ja neuloin uuteen muotoon (kun ei laske omalle työlle hintaa saa edulleisesti) ja …VOLAA saa aikaan upeita tuotoksia vähällä rahalla / laadusta tinkimättä.

Ajattelin että paikallinen väestö tykkäisi vahvoista väeristä.

Tulee niin hyvä olo kun voi sillä mitä itse osaa (esim.neulominen) tuottaa toiselle mielihyvää tms. Jakaa omastaan vaikka vähänkin. Kun moni tekee saman, niistä kertyy…ties kuinka paljon.

Ja sitten hieman hillitympää väriskaalaa

Isoäidinneliöt

Mikkelissä kävi tilkkubussi 15.2 ja tietty minä piipahdin siellä. Ensimmäinen tilkku tuli aivan liian tiukkaa. Sitten otin 4,5 koukun ja yritin tehdä mahdollisimman löysää. Johan onnistui! Se siintä…………… mun osuus ennätys peitosta suoritettu.

Aikani asiaa hauduteltuani kaivoin kotoa pussin pohjalta pikku kerät esille ja telkkaria katsellessa rupesin kokeilemaan (koukku nro 5).

Himo kasvaa syödessä! Niitä rupes syntymään aina vaan lisää kun piti kokeilla et jos laittaisin tuon värin keskelle ja toisen sitten jne. Päätin laittaa aina ulommaisen kerroksen samalla värillä että saan jotain yhdenmukaisuutta.

Nyt on se vaihe että pitäisi vielä päättää millä värillä kokoan palat.

Suosittelen muillekin tämä on kivaa puuhaa, kerien loppuja löytyy varmaan kotoa tai ei se uusikaan kerä paljoa maksa ja tuotos menee hyvään tarkoitukseen.