Jämälankakuteesta villamattoja

Leena Kokko

7.5.2007



Minulle oli tätieni ja äitini jäämistöistä, sekä itseltäni kertynyt valtavat määrät jämälankanyssäköitä. Olin nähnyt RaJuPuSu - kansalaisopiston kevätnäyttelyssä 2006 Rantasalmella villalangoista tehtyä hapsukudetta ja siitä kudotun seinätekstiilin. Kun laiskanryijyjen kutomisen jälkeen vielä oli monta laatikollista sekalaisia jämälankoja, niin päätin tehdä niistä matonkudetta tuolla näyttelyssä oleen esimerkin kannustamana. Kerin langat 4-5 kertaisiksi paksuuden mukaan ihan selaisessa järjestyksessä.

Vedin ohuen puuvillaloimen omiin puihini mökille. Ukkolassa ei kukaan tässä vaiheessa ollut innokas yhteisloimeen. Sidoin sen palttinaksi ja pistelin 40 pirtaan, kaksi lankaa samaan rakoon. Neljä lointa oli vierekkäin ja sitten oli 2 cm rako ja taas neljä lointa. Tähän loimeen sitten kudoin nuo kerimäni villatlangat, oli siellä joukossa toki tekokuitulankojakin.

Kutomani villanpeiton pituudeksi tuli noin 8 m. Leikkasin siitä koekuteet.

Reuna kuteen jätin odottamaan ja kerin kaksi seuraavaa leikkaamaani kudetta mattosukkuloille ja lähdin tekeemään Ukkolaan koekudontaa.

Mattopuut olivat varattuna, mutta pääsin kokeilemaan kudettani poppanaloimeen. Välikuteena käytin sideharsoa, jota jokunen vuosi sitten sai ostaa Mikkelistä isoina kiekkoina, jotain sidetarviketehtaan ylijäämää.

Koekudonta oli välttämätön. Kuteeni pysyi kasassa ja upposi tiukasti palttinaan. mutta laidoissa kude ei tule mattossa kestämään. Tyynyssähän tuo ei haittaa, koska ommel sitoo reunan.

Nyt tuli apu Ihan itse kekustelualueelta. Olin käynyt kuteestani keskustelua kerimisvaiheesta saakka ja sieltä tuli neuvo sitoa villat omepelukoneen avulla. Onneksi en ollut leikannut enempää kuteita.

Mattopuihin pääsy viivästyi ja koska minulla oli mökkipuissani lointa jäljellä, niin kerin uudet langat. Nyt käytin vain luonnonvärisiä ja itse kasvi- ja sieniväreillä värjäämiäni langantähteitä. Kerin yhteen neljä villalankaa, joista yksi oli aina luonnonvalkoinen ja viidentenä lankana mukana oli pellavatutkaimia ja pellavaisia räkäpäitäni. Kuvassa on tämä villa ompelukoneella vahvistamisvaiheessa.

Ensimmäinen mattoni on valmistunut. Siinä on tätieni ja äitini vuosien takaiset jämälangat saaneet uuden kirjavan muodon. Aloitin aina uuden kuteen edellisen kuteen loppupäästä, niin sain mattoon punaisen ja vihreän ailahtelua, Toivottavasti noin kirjava matto löytää itselleen sopivan rauhallisen ympäristön.

Luonnon väri mattoani kude oli tässä vaiheesa jo valmista ja se on kuvassa näytillä maton vasemmalla puolella. Eipä juuri eroa lattiasta.

Toukokuun alussa on jämälankaprojektini päättynyt. Tarkistin Ihan itse keskusteluista, olin aloittanut siellä keskusteluketjun lankaprojektistani marraskuussa.Valmista tuli seitsemään kuukauteen. Eihän tuo nyt niin mahdoton aika ole, kun pitkät tovit menivät mattopuihin pääsyä odotellessa ja sitten kipsissä oleva jalkakin haittasi tahtia.

Tämä luonnonväreillä kudottu matto on aivan ihana. Välikuteena on Pirtin kehräämöllä kaiken värisistä villan tähteistä kehrättyä sekunda mattolankaa nelinkertaisena. Lanka ei ole mitään kaunista, mutta tässä tapauksessa suorastaan korostaa pörhökuteeni värejä.

Hauska homma: viehättävät matot ja nurkissa ei pyöri turhia lankanyssyköitä. Tutkaimetkin saivat arvoisensa loppusijoituksen.

Tämän kokemukseni jälkeen en enää kerisi lankoja satumanvaraisesti, vaan soinnuttaisin värejä. Etukäteen suunittelemalla värit, saa aikaseksi kivoja raitoja ja väriailahtelua. Nyt sen osaisi. Luonnonväri mattoon olen tyytyväinen, siinä en tekisi mitään toisin.

Ihan itse keskustelualueella kanssani kirjoittaneille kaunis kiitos kiinnostuksesta, kannustuksesta ja arvokkaista neuvoista. Ne antoivat ryhtiä pitkään prosessiin.

Takaisin pääsivulle