Ukkolassa on avoimet ovet

Meillä on menossa myyjäiset. Ne alkoivat tänään 3.12. ja jatkuvat huomenna ja vielä itsenäisyyspäivänä klo 10.00-16.00. Samallahan ne ovat avoimet ovet. Tänäänkin kävi käsityötuttuja meitä tapaamassa ja heille oli mukava esitellä loimiamme. Netti sivujen ylläpitäjänä minua erityisesti lämmittivät saamani terveiset, kun puolen päivän jälkeen menin Ukkolaan. Meitä oli tultu tapaamaan ja ostoksia tekemään aika pitkän matkan takaa ja kävijät olivat blogimme uskollisia seuraajia. Kiitos käynnistä, pidetään yhteyttä.

Nyt laitan vielä muutamia tänään räpsimiäni kuvia myyntituotteista niitä varten, jotka harkitsevat suunnata autonsa nokan kohti Suonsaarta.

Loimien esittelyn saa jokainen Ukkolassa kävijät, samoin hän pääsee tekemään Sarin opastuksella tupsuja. Minä taas opetan kirjovirkkausta sitä haluaville, tosin itsenäisyyspäivänä olen vanhainkodin aulassa tekemässä rekipeittoa. Vanhainkodilta on pyydetty, että tekisimme jotain, mitä vanhukset voisivat katsella ja muistella menneitä. Minun lisäksi siellä on Jaana esittelemässä sukunsa vanhoja käsityöaarteita, Erja taitaa sitoa huovan hapsuja ja Eeva kauppaa joitakin myyjäistuotteitamme ja ohjaa omaisia  ostoksille Ukkolaan.

Tavataan Ukkolassa!

Vaalean ruskea muna

Hilkan kanat munivat maukkaita munia. Kanoja on kahdeksan, ne hoidetaan rakkaudella ja ne saavat tepastella ympäriinsä – eli ne ovat todella onnellisia. Hilkka itse on kutonut Ukkolassa yli 20 vuotta, se on suuri savutus.

Tällä Hilkan kanan muniman munan kuvalla haluamme toivottaa kaikille Kudontapiirimme ystäville

HAUSKAA PÄÄSISIÄISTÄ

Joulua

Ukkolassa on vielä tänään käyty kutomassa, mutta kyllä siellä nyt jo hiljenee.

Sen tietää hyvin sinne yksikseen jäänyt jouluhiiri. Tuossa otsikkokuvassa on myyjäisten jälkeen vielä useita hiiriä, mutta nyt vain tämä yksinäinen, joka oli ryöminyt lämpimän mummohuovan sisään.

Teille kaikille lukijoillemme, tutuille ja tuntemattomille

Rauhallista Joulua ja Hyvää Uuta Vuotta.

Ensi vuonna onkin sitten uudet kuteet, sillä yli puolissa puistamme on loimi juuri vaihtumassa, mutta siihen palaamme tammikuulla.

Voi tuota hiirtä, nyt se on tullut ikkunalle katsomaan haikeana lähtöäni.

Kuvia näyttelystämme vanhainkodilla ja myyjäisistä

Nyt on sitten kolmipäiväinen näyttelymme Suonsaaren vanhainkodin ala-aulassa ja samanaikaiset myyjäiset Ukkolassa ohi. Olemme väsyneitä, mutta onnellisia, kun kaikki meni hienosti.

Laitan ensin kuvaryppäitä  näyttelystämme ja loppuun kuvia myyjäistuotteistamme.

Lauantaina oli vanhainkodilla omaisten päivä ja silloin omaiset toivat vanhainkodin asukkaita näyttelyymme.  Raija oli kehräämässä koko päivän ja se kiinnosti asukkaita, sillä heidän lapsuudessaanhan langat kehrättiin kotona ja moni kertoi osaavansa tuon taidon ja sen kuinka hänen tehtävänsä oli ollut karstata lepereitä. Tämän päivän pystyrukia ei oikein hyväksytty, mutta onneksi pöydälle oli nostettu kaunis vanha perinnerukki.

Toinen mielenkiintoinen asia oli Jaanan tuoma isomummonmummon veralle 1900-luvun alussa villakirjonnalla tekemä pöytäliina. Jaana on aina ihmetellyt sitä, oliko liina jäänyt kesken, kun sitä ei ole alareunasta huoliteltu. Vastaus siihenkin tuli monen suusta. Mitään huolittelua tällaisissa liinoissa ei ole käytetty, joissakin korkeintaan pykäpistot . Ei verka lähde rispaamaan ja liina laskeutuu myös näin kauniimmin. Minulle myös kerrottiin, että liinan päällä juotiin kahvia, mutta sen suojaksi  pantiin suuri kotona kudottu pellavainen servetti.

Kerttu taas oli tuonut ketjuvirkkauksella kirjotun liinan, jonka tekniikasta yksi  vieraistamme innostui kertomaan paljon. Noitten vanhojen tekstiilien mukaan ottaminen näyttelyyn oli Satulta hyvin oivallettu ajatus.

Myös meidän tekeleemme kiinnostivat, etenkin matot ja shaalit. Niitä vaan on esitelty blogeissamme niin paljon, että jätän ne nyt tähän ilman selostusta. Kuvat pystyy suurentamaan ja ainahan voi kysyä tarkennusta kommenteissa tai sähköpostilla. Viimeisinä kuvina oli asiakkaidemme korttipaja ja Jaanan tuunaama ihana vieraskirjamme.

Nyt vielä  kuvia myyjäisistä. Nämä kuvien tavarat ovat vielä kaikki saatavissa ja paljon muutakin. Aina kun Ukkolasta loistaa valo, sinne voi tulla katsomaan mitä siellä on ja kyllä niitä voi näiden sivujenkin kautta tiedustella.

Meistä muutamat ovat erittäin ahkeria tekemään omaan myyntiin tuotteita, toiset taas keskittyvät talkootyöhön Ukkolan hyväksi. Hyvä näin, sillä arpajaisilla ja Ukkolan yhteisten tuotteiden myynnillä saimme taas peitetyksi muutaman kuukauden vuokran ja uusiin tarvikehankintoihinkin jäi  rahaa.

Kiitos kaikille, niin asiakkaille kuin omalle väelle ja hyvää joulun odotusta.

Leena

Kuulumisia sekä näyttelyn ja myyjäisten odottelua

Ihan ensimmäiseksi asiaksi otan  näyttelymme  ja myyjäiset. Nehän ovat 4. – 6.12.2010 Suonsaaren vanhainkodilla ja Ukkolassa. Meillä on kerran aikaisemmin ollut näyttely.  Silloin päävastuussa Laura, nyt on Paulan vuoro.

Viime vuoden myyjäisistä on tuo blogin alun sukkakuva . Tänä vuonakin tavaraa on paljon ja Sarin kutomiin mattoihin voi jo tutustua etukäteen hänen blogissaan.

Meillä on myös työnäytöksiä, Raija kehrää lauantaina Suonsaaren vanhainkodin ala-aulassa ja ainakin Sari kutoo punaista pyyheliinaa.   Neulojan ja virkkaajan varmasti myös tavoittaa. Poppanaloimi pyritään saamaan valmiiksi, jotta vieraamme voivat itse kokeilla omia kutojantaitojaan. Molemmissa paikoissa on arpajaiset vuokramaksujemme helpottamiseksi, voittoina käsitöitä.

Tervetuloa!

Tähän vielä hiiri linkkeineen johdattamaan myyjäisilmoitukseen (viime vuonna suuren suosion saaneita  jouluhiiriä on myös tänä vuonna myynnissä).

Nyt sitten kuviin ihan tavallisista Ukkolan touhuista. Tallinnan matka varmaan vei niin paljon energiaa, että en ole näitä ennen jaksanut laitella.

Yksi hienoimmista asioista on se, että meidän 11 kangaspuusta 6 on juuri saamassa uudet loimet.

Poppanaan vaihtuu loimenväri, mutta sidos on  entinen  Mallikerta-lehdestä löydetty kudekuviollinen malli.

Mirja lopettelee juuri ripsikuvioshaalin lointa tehden loppuloimeen pienen pätkän palttinaa, mihin hänen on tarkoitus harjoitella villakirjontaa.

Itsenäisyyspäiväksi on saatu vedettyä tämä Kauhavan Kangasaitan  perinteinen pyyheliina. Kun tuota kutoo, niin voi hyvin tehdä aikamatkan vuosikymmenien taakse ja kuvitella olevansa nuori morsian, joka kutoo kapioitaan.

Viime vuoden joululiinaloimi on jo loppunut ja niihin puihin  luotu ontelopoppanaloimi odottaa vetäjiään. Punainen pyyheliinaloimi on tarkoitus kutoa myyjäisten aikana näytösluonteisesti loppuun, mitä jatkossa on, sitä ei vielä tiedä. Leveät mattopuut ovat tyhjillään ja olen kuulut huhuja, että niihin luotaisiin mustaloimi, mutta sidoksesta en tiedä mitään. Talven myötä suunnitelmat toteutuvat ja kuvia on tulossa.

Pellavaloimessa Raili on hyödyntänyt lisättyjä pomsipolkusia,

mummohuopia valmistuu aina vaan,

ja Paula taitaa saada keittiöön  uuden maton jouluksi.

Kurssejakin on tässä syksyn aikana pidetty.

Lokakuussa olivat lumppukurssi nimen saaneet vanhojen villapuseroiden kierrätysillat. Minulla ei ole sieltä muita kuvia, kuin nämä linkin alla olevat  tekeleeni.  Tämän yksinäisen villaliivin  kuvasin tänään Ukkolassa, se ei ole vielä saanut uutta muotoaan, mutta siitä voi tehdä vaikka mitä!

Kynttiläkurssikin oli, mutta kun en itse päässyt mukaan, niin en siitä pysy kirjoittamaan, mutta nämä kaksi kuvaa varmaan kertovat ainakin kynttilänteosta jotain tietäville, mistä on ollut kyse.

Pikkujoulukin tuli pidettyä hyvissä ajoin Löydön kartanossa hyvän ruuan ja kädentaitojen kilpailun merkeissä, jotta nyt voimme keskittyä itsenäisyyspäivän seudun koitoksiin. Tuliko muuten nälkä?