Miten tämä aika nyt näin nopeasti menee. Pian on joulu ja Ukkolan kuulumisista ei ole kukaan kirjoittanut.
Uusi jäsenemme Liisa kutoi alkajaisiksi pitkän pätkän pellavaista vohvelia saunapyyhkeiksi. Liisa ei taida ollakaan mikään noviisi, vaan kutojan taidot ovat hanskassa jo tullessaan.
Raili kutoi tumman sinisen maton, mutta kamerani ei pystynyt sitä kuvaamaan kuin vastakkaisvärissä. Minulla ei myöskään ole ohjelmaa millä virheen korjaisin. Voi, voi! Oman mattoni sain sentään hyvin kuvatuksi. Matot ovat niin kauniita, että nyt näihin puihin tuli ihan jonotuslista.
Neidonpolkuloimi, vai oliko se nyt Akan juhlapolku ei oikein tee kauppaansa, kun kuviot eivät joka suunnasta näy kunnolla.
Mutta kun aloitettiin kutoa palttinapolkusten avulla tälläistä rytmikästä ruusukemattoa, niin tuli muutama halukas tähänkin ikuisuusloimeen.
Paula rakastaa isoja pöytäliinoja. Nyt hän kutoo vaalealla pellavalla siniseen pellavaloimeen polkien uudella tavalla.
Saippuaa teimme ensin omalla porukalla muistellen sen valmistamisen niksejä.
Vaaleanruskeissa kukkasaippuoissa on nesteenä ollut kahvia, samoin tummanruskeissa tähti- ja palasaippuoissa. Niiden kahvi oli tosin vahvempaa, mutta väriin vaikuti todennäköisesti eniten Gambiasta tuotu maapähkinäöljy. Vaaleat tähdet ovat puhtaaseen veteen ja pelkään oliiviöljyyn tehtyä saippuaa, sitä ihoa hyväilevää. Vihertävät muffinsisaippuat ovat tehty perusreseptillä, jota on terästetty lipstikalla. Saippua kuorii kivasti mutta ei tuoksu..
Sarin ja Satun juhlasekoitus on palasampoo, jossa on ihan tavallisten rasvojen kanssa nesteenä munankeltuaista ja olutta. Sitä saimme jokainen pienen palan Ja itsenäisyyspäivänä saamme alkaa sillä pestä hiuksiamme. Tulkaapa katsomaan kuinka säihkyvä hiuksia akkoja Ukkolasta löydätte.
Tämän jälkeen opetimme saippuan valmistusta martoille kurssilla. Meillä oli 14 innokasta oppijaa. He olivat tyytyväisiä ja lupasivat tulla kevätpuolella oppimaan korin- ja nipsujen virkkausta. Saatamme saada sieltä vielä joukkoomme jonkun innokkaan kutojankin.