Pidimme helmikuun kokouksen paukkupakkasessa ja ensimmäiseksi päätimme ostaa kunnon lisäpatterin, jota sitten voimme siirtää myös kurssihuoneeseemme, jonne nyt ei ollut menemistä. Akoille tiedoksi, ostos on tehty, saimme kaksi patteria!
Kokouksen yhteydessä otimme kuvia töistämme, joita tässä seuraavassa lyhyin kommentein.
Tammikuun lopulla huovutimme neulalla Ukkolassa, vesityöt piti tehdä kotona. Raili oli tuonut näytille kotona kolmiulotteisesti tekemänsä kämmekkäät, kukkanen rintaan syntyi jo Ukkolassa.
Raija ei päässyt tammikuussa huovuttamaan, mutta oli hengessä mukana ja toi näytille vanhasta villapuserosta ja neuleesta tekemänsä lapaset, jotka oli somasti kirjottu. Mukavaa tuo vanhan vaatteen peseminen ja uudeksi tekeminen.
Näitä Railin pesukoneessa huovuttamia seitikkilapasia ihmettelimme. Ne olivat pesussa vaihtaneet väriä oranssinpunaisesta tuollaiseksi, en tiedä miksi väriä nimittäisin. Lapaset on kuvattu Sarin koiran uudella makuualustalla, joka on seitikin oranssinen ja kudottu ontelopoppanassa ensimmäisenä koekappaleena. Koira ei varmaan huomaa virheitä ja hyppyjä. Minä, Leena, iloitsin noista lapasista, sillä olen huomannut samaa värin muuttumista, kun pesee seitikkilankoja emäksisellä pesuaineella. Raili piti tätä väriä itselleen sopivampana, joten kaikki hyvin.
Sarin jo vuosi sitten keskeneräiseksi jäänyt pariskunta muutti tammikuussa Ukkolaan. Se oli todella hyvä, sillä noista näkee hyvin nuken teon eri vaiheet ja rakenteen. Pariskunnalla on liikkuvat nivelet ja ne ovat 100 % villaa ja tehty pelkästään neulalla.
Jaana oli kutonut fantasialoimeen villalla kaulurin, joka on turvallinen pimeällä. Ainut harmi on, että tuo ohut heijastin nauha käyttäytyy kudoksessa eri tavalla kuin villa.
Nämä raikkaat keittiöpyyhkeet ovat myös Jaanan käsialaa. Niissä on käytetty teettämäämme froteelankaa ja hyllyjen kätköistä löytyneitä puuvillakerien tähteitä.
Jaanan ahkeroinnit eivät vielä lopu, sillä tämäkin palttinapuissamme kudottu matto on nyt talvella valmistunut.
Minä kudon tätä videonauha-, loimikuvio- poppanaa kassiksi. Kuviossa on ohutta heijastinnauhaa.
Raili on nopea, aloitti kokouksen jälkeen ontelopoppanassa raikkain värein.
Kerttu ahertaa akanpolussa. Tuolla alla on valtavan paksu tukki. Näistä raikkaista räsymatoista lisää kunhan ne pääsevät tukilta. Sitten loppuikin kamerasta akun virta, joten ei enempää puista kuvia ja se on hyvä, sillä nytkin jo taitaa olla liikaa katsomista.
Ihania käsitöitä olette taas tehneet!
Kauniita töitä, mekin päätimme laittaa muurahaisenpolkuloimen eli siis sen akanpolun =)
Voi miten kiva kuulla. Toivottavasti olette tyytyväisiä. Minä odottelen Kertun paksun akanpolkurullan ottamista pois puista, jotta pääsemme kuvaamaan matot. Neon kokonaan tehty leikatuista räteistä, mikä minusta antaa juuri oikean tunnelman noihin vanhoihin sidoksiin. Akanpolkuhan on hieman virheellinen muurahaisen polku,silti pidän sitä perinnesidoksena.